Hei seikkailijat, olen jäänyt jälkeen..

Valitettavasti on käynyt niin, että syyslomaan valmistautuminen ja itse syysloma sekoittivat aikatauluni. Olen vasta tutustunut materiaaliin, mutta en vielä aloittanut jutun tekemistä. Ongelmani on, että en toimi opettajana ja omat poikanikaan eivät tällä hetkellä kuulu mihinkään minulle uuteen sosiaaliseen mediaan (ainoastaan facebookiin). Ryhdyin jo Habbo Hotellin jäseneksi, mutta en yhtään koukuttunut siitä (olisikohan ikä vaikuttava seikka..)  Löydän varmaan jonkun näkökulman tässä ihan kohta... Laila

Matkalla noidankattilaan

Matka jatkuu täällä mystisessä maassa kohti uusia foorumeita. Tällä kertaa esittelen teille muille tässä itselleni uuden tuttavuuden, eli keskustelupalstan, jonka on perustanut nimimerkki Lupin vuonna 2001 Harry Potter -fanien yhteiseksi keskustelufoorumiksi.

Yksinkertainen masiina
Esittelemäni foorumi on luotu Simple Machines -verkkopalvelulla, joka on ilmaispalvelu, jolla kuka tahansa voi luoda oman keskustelupalstan tai foorumin. Lisämaksusta siihen saa erilaisia ominaisuuksia, esim. mahdollisuuden pyörittää isompaa viestimäärää.  Verkkopalvelun osoite on http://www.simplemachines.org/community/index.php?topic=21522.0

Vuotava noidankattila
Keskustelufoorumi (http://www.vuotis.net/) on perustettu alun perin Harry Potter -aiheen ympärille, eli siellä puhutaan kirjoista, elokuvista, näyttelijöistä ym.  Sama teema on yhä mukana, mutta keskustelut ovat laajentuneet monelle eri taholle. Foorumille voi osallistua vierailijana, mutta silloin pääsee lukemaan vain Harry Pottter- aiheisia viestejä. 

Vuotavaan noidankattilaan pitää siis rekisteröityä, käyttäjiä on n. 3700, jos haluaa olla aktiivisesti mukana kaikessa muussa kuin Harry Potter -aiheissa. Jokainen käyttäjä luo oman profiilinsa. Foorumissa on viisi erilaista keskustelukategoriaa, 50 alakategoriaa ja niiden alla vielä 26 alakategoriaa. Yhteensä näissä eri kategorioissa on n. 5791 erilaista käyttäjien aloittamaa keskustelua.

Foorumissa siis aloitetaan keskusteluja ja käydään keskusteluja ja osallistutaan oman kiinnostuksen mukaan. Foorumin jäsenten on mahdollista myös lähettää sähköpostia toisilleen, tehdä äänestyksiä ja ilmoittaa tapahtumista. Sivuilla on kalenteri, jonne käyttäjät ovat merkinneet syntymäpäiviään ja jonne voi lisätä tapahtumalinkkejä ja -ilmoituksia.

Nettiyhteisön vetovoima
Haastattelemani nuorukaisen mukaan hän viihtyy nettiyhteisössä mm. sen käsittelemän aihepiirin takia, ja koska yhteisössä on hyviä tyyppejä ja samanhenkisiä ihmisiä. Yhteisössä aloitetaan ja käydään hänen mielestään mielenkiintoisia keskusteluja sellaisista asioista, joista hänkin on kiinnostunut.  

Mielenkiintoiset keskustelut hän löytää otsikoiden mukaan, viestien aloitusten mukaan ja etsimällä. Yhteisössä jaetaan vinkkejä, ideoita ja tietoa, joka hyödyttää nuorukaista.  Yhteisö järjestää myös satunnaisesti livemiittejä, joiden kautta verkkoystäviin pääsee tutustumaan myös kasvokkain. Tapaamiset vahvistavat yhteenkuuluvuutta.

Aihe motivoi ja aktivoi
Tämän foorumin vahvuus on samanhenkisyys, into selvitellä asioita ja jakaa niitä muiden kanssa, sekä halu sanoa oma mielipiteensä. Tästä foorumista voisi ottaa opiksi muutamia asioita: esim. oppilaat tutkivat opiskeltavaa asiaa ja käynnistävät itse sen tiimoilta keskusteluja joko itsenäisesti tai opettajan antamien yläkategorioitten alle. Jokainen oppilas voisi käynnistää haluamansa määrän keskusteluja tai yhdessä sovitun minimimäärän. 

Osa opiskelijoista voi olla myös innokkaampi ottamaan osaa aloitettuihin keskusteluihin kuin aloittamaan niitä itse. Luokassa voitaisiin sopia, millainen rooli kullekin opiskelijalle sopii ja lankeaa. Foorumi itsessään on hyvin pelkistetty, joten sen käyttäjät ovat ensisijaisesti siellä juuri käsiteltävien aiheiden ja aihepiirien tähden – eivät pelien tai visuaalisen ilmeen tähden. Yhteisöllisyys siis syntyy kiinnostuksen kautta.

World of Warcraft (suomalaisittain Wowi) nettiyhteisö.

Jututin meidän 15-vuotiasta kotinörttiä Wowi nettiyhteisöstä, jossa hän viettäisi KAIKEN vapaa-aikansa ja jopa mielellään osan kouluajastakin (jos olisi mahdollista).

Tässä Power-esitystä aiheesta.

Ongelmana tarjonnan paljous ja ajanpuute

Hei taas kotiväki!

Piti laittaa teille postia jo eilen, mutta tein viikonloppuna reissun maan pohjoiseen kolkkaan ja olin ilman verkkoyhteyttä. Sellaista tämä välillä on, kun eksyy retkille tuntemattomaan. Ja sitten asiaan…

Internet ja siihen kietoutuvat palvelut ovat muodostaneet verkon, uuden mediakanavan, jolle ei ole toistaiseksi keksitty parempaa nimeä kuin sosiaalinen media. Tätä verkkoa olen nyt hyödyntänyt muutaman viime vuoden ajan opettamalla ja opiskelemalla verkko-oppimisympäristöissä, toimittamalla verkko-oppimateriaalia, päivittämällä verkkosivuja, työstämällä wikitekstejä, kirjoittamalla blogia yksin tai yhdessä oppilaitten kanssa, käyttämällä Ningiä, skypettämällä, selvittämällä tietoturva-asioita, tekijänoikeuksia, nettietikettiä, käyttämällä Facebookia niin yksityiseen, ammatilliseen kuin omaan koulutukseenkin…

Opetan tällä hetkellä vain ja ainoastaan verkkokursseilla eli minulla on 44 yläkouluikäistä oppilasta kuka missäkin. Käytän kahta eri verkko-oppimisympäristö, joista toinen toimii pilottikurssina ja yhtenä sosiaalisen median oppimisympäristöhankkeena.

Tällä hetkellä pohdin, miten voisin hyödyntää Facebookia ja millaista lisäarvoa se tuottaisi. Minun pitäisi myös tutustua muutamaan olemassa olevaan yhteisöllistä kirjoittamista tukevaan foorumiin, löytää näppärä lehdentekokone, löytää helppo äänitiedostojen tekotapa ja perehtyä ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

t. Ilona

Linkkejä:
Oppimisympäristöhankkeet

Kulkuri-verkkokoulu 
Sometu 
Ilmiöpohjaisuus 

Pipsa alias "kesä" tuumailee suhdettaan SOME-kentään

Lähestyn tätä kenttää sekä yksityiseltä (äitinä ja aktiivisena kansalaisena) että opetuksen sektorilta.

Omassa ja perheen nuorten käytössä on tullut tutuksi FB (alias naamakirja), Mese, Irc-Calleria ja Word of Woarcraft (viimeisin lähinnä ”membu” -maksajan roolissa). Olen päässyt sisään nuorten maailmaan pyytämällä heitä oppaiksi ja avoimesti kertomalla, että sinne olen tulossa joka tapauksessa…

…kaikki kolme nuorta (14, 15, 17) on minulla mm. FB:ssä kaverina ja välillä ristiriitatilanteet on auenneet paremmin SOME välineen kautta kun naamaa näyttämällä (kun lapsi purkaa itseään ja haukkuu mutsin ”alimpaan h…, niin vastaan, että ”kyllä mäkin sua… rakastan!”).
Itse olen naamakirjaan kovasti mieltynyt sosiaalisena ihmisenä (kuitenkaan koukussa en VIELÄ koe olevani).

No, entäs sitten kouluttajana…
Olen käyttänyt erilaisia välineitä ohjauksessa jo ihan tilanteen pakostakin (Moodle, Skype, FB ja Mese). Mikä näistä luokitellaan virallisesti SOME-välineeksi (kukapa sen kertoo… määritelmiä on monia). Pakon välineiden käyttämiselle tekee työssäkäyvien aikuisten ohjaamisen tarve, joskus jopa ulkomaille.

Onko Moodle sosiaalista mediaa… jaa’a voidaanhan kaikkien SOME -välineeksi myöntämään Facebookiinkin luoda suljettuja ryhmiä (ja sehän ON sosiaalista mediaa… vai?!)

Olen perustanut ekan blogin kolme vuotta sitten, mutta niinhän siinä kävi, kuten aikanaan päiväkirjan kanssa… muutaman kommentin jälkeen homma kuivui kasaan. Toisen blogin kanssa kävi vielä ”kökömmin” kurssin jälkeen en ole ko. blogiin koskenutkaan. Olenkin ehdottomasti enemmän visuaalinen ja ”höpöttävä” ope, kuin kirjallisesti aktiivinen… jos tarpeeksi mielekäs aihe, siis se TARVE löytyy, niin uskon, että bloggailukin voisi onnistua.
Käyttänyt tai kokeillut olen mm. Flickr, Facebook, Doodle, YouTube, Blogger, Wikispaces, Slideshare, GoogleDocs, Google-kalenteri, GoogleMaps ja Twitter.

Minua kiinnostaa saada laajempi kokonaiskuva ja oppia mm. käyttämään SOME-välineitä markkinoinnin opetuksessa (siis oikean elämän välineinä ja näiden opettamista opiskelijoille). Myös Second Life on kokematta (avattaret vielä odottaavat minua).

UGH, olen "puhunut".

Lailan tämänhetkinen suhde sosiaaliseen mediaan..

Oma suhteeni sosiaaliseen mediaan ja sen välineisiin vaihtelee varovaisesta epäilystä suureen innostukseen. Innostukseni nousee sosiaalisen median antamista mahdollisuuksista yhteisölliseen tiedonmuodostukseen ja vertaiskommunikaatioon, sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen perustuvan oppimisen toteuttamiseen ja globaaleiden verkostojen luomiseen. Epäilyksiä herättää tiedon valtaisa määrä ja omat kykyni hahmottaa oleellista kaikesta saatavilla olevasta informaatiosta.

Oman työni kannalta ajankohtaista on miettiä, miten voisin edistää oppilaitokseni opettajien tutustumista sosiaalisen median mahdollisuuksiin omassa työssään. Koska en toimi suoraan opettajana, haluaisin ottaa käyttööni arkipäivän kehittämistyössä joitakin sosiaalisen median välineitä. Niitä tarvitsisin esimerkiksi monenlaisen tiedon välittämiseen, ideoiden keräämiseen ja jalostamiseen ja henkilöstön osallistumisen edistämiseen. Ottamalla erilaisia välineitä omaan käyttööni voisin antaa opettajille mahdollisuuden tutustua niihin ja näin madaltaa kynnystä opetuskäyttöön ottamiselle.

Koska itselleni asioiden lineaarinen hahmottaminen on vaikeaa, suhtaudun erittäin positiivisesti hyperteksteihin, mind mappeihin, videoihin ja muihin tiedon esittämistapoihin. Tiedän teoriassa suhteellisen paljon tällä hetkellä käytössä olevista avoimista välineistä, mutta käytännössä en ole taitava niiden käyttämisessä. Koska en ole ollut minkäänlaisilla ”tekniikkakursseilla”, ovat eri välineiden mahdollisuudet tulleet tutuksi yritys-erehdys- menetelmällä. Se onkin muuten hyvä menetelmä, mutta vaatii paljon aikaa ja sisua. Sisuahan kyllä löytyy, mutta aika ei aina tunnu riittävän eri välineiden opettelemiseen.  

Nyt ollaan matkalla..

Olen oikein iloinen, että olen tällä matkalla mukana. Matkustaminen on aina virkistävää, mutta syysmyrskyissä saattaa väsymyskin yllättää. Siksi on mukavaa, että on hyviä matkakumppaneita kannustamassa ja patistelemassakin jos vauhti liikaa hidastuu. Ensimmäisestä yhtesestä tehtävästämme olen tutustunut kalvoihin ja tänä iltana aion opiskella seuraavan aineiston.. eiköhän tässä pikku hiljaa ala viisastua..

Syysterveiset ennen virallista tehtävää...

... tässä teille kaunis maisema Lohjanharjulta kuvattuna Lohjanjärvelle!

Terveisiä kotiin

Matka alkoi hieman takkuillen, koska viisumin kanssa oli jotain epäselvää. Onneksi matka-asiakirjat kuitenkin valmistuivat, ja saatoin aloittaa muitten matkatavaroitten kasaamisen.

Reissu perille sujui hyvin. Hotellin löytäminen oli helppoa ja itse huonekin vaikuttaa ihan kelvolliselta hintaansa nähden.

Olen siis perillä ja voin mainiosti. Teidän ei tarvitse olla huolissanne, sillä pärjään täällä aivan mainiosti.

Terveisin tyttärenne Ilona